Kuinka pitkän matkan voin ajaa sähköpyörällä yhdellä latauksella? Entä miten akku kestää pakkasella? Nämä kysymykset askarruttavat monia sähköpyörää harkitsevia.
Talven kylmyys asettaa sähköpyörälle tunnetusti haasteita, sillä pakkanen heikentää akun suorituskykyä ja pienentää pyörän toimintamatkaa.
Halusin tietää miten Fischer Terra -sähköpyörä selviää talvisesta pyöräretkestä ja kuinka pitkälle pääsisin yhdellä akun latauksella.
Tarkoitus oli lähteä pyöräretkelle, ajaa monipuolisesti pyöräteitä ja maastossa. Siksi minua kiinnosti myös miten Terra tulisi selviämään talven liukkailla poluilla.
Lue koko retkikertomus tai kahlaa suoraan johtopäätöksiin!
Lukuaika 10-15 min.
SISÄLTÖ
> Pyörän toimintamatkaan vaikuttavat tekijät
> Retkellä: talvipyöräilyn riemua ja tuskaa
> Testidata ja johtopäätökset
Kokoonpano: toimintamatkaan vaikuttavat tekijät
Fischer Terra 5.0i
Sähköpyörien perheessä Terra kuuluu luokkaan monipuoliset katumaasturit, joissa on kaupunkisähköpyörän tapaan kattava varustetaso ja käytännöllisyys, mutta koska ne ovat usein rakennettu maastopyörän runkoon, niiden pitäisi tarjota ajo-ominaisuuksia myös tieverkoston ulkopuolella.
Akku ja moottori
Akku on keskeinen tekijä toimintamatkan kannalta. On selvää, että mitä suurempi akun kapasiteetti on, sitä pitemmälle sillä pääsee.
Terran 504 Wattitunnin akkua voidaan pitää keskimääräistä tehokkaampana, sillä Fischer lupaa sen toimintamatkaksi jopa 120 km. Tämä on kuitenkin vain laskennallinen arvo, johon voitanee päästä täysin optimaalisissa olosuhteissa minimaalisinta avustustehoa käyttäen.
Todellisuudessa sähköpyörillä pystyy ajamaan yleensä 30 – 100 km.
| Muuttuja | Arvo |
| Akku | Phylion BN10, 504 Wh |
| Paino | 24 + 85 = 109 kg |
| Renkaat | Cont. Cross King 29×2,3″ |
| Rengaspaine | Edessä 1,5 bar, takana 1,7 bar |
| Valojen käyttö | Päällä ajon aikana 3 h |
| Jousitus | Suntour XCT 100 mm, päällä maastossa |
Terrassa voimanlähteenä on Brosen Drive C -moottori, jossa on neliportainen avustusjärjestelmä: Eco, Tour, Sport ja Boost. Eco on nimensä mukaan taloudellinen, Boostilla moottorin koko teho on käytössä.
>> Toimintamatka tai toimintasäde on kokonaismatka, joka voidaan ajaa sähköpyörällä pisteestä A pisteeseen B yhdellä latauksella.
Paino
Kun kuljettaja vaatteineen ja varusteineen painavat 85 kg, johon lisätään pyörän paino 24 kg, niin kokonaispainoksi saadaan 109 kg. Tämä on painolasti, jota moottorin täytyy yhdessä pyöräilijän avustuksella liikuttaa.
Renkaat ja rengaspaineet
Continentalin Cross King 29″ x 2,3″ on monipuolinen yleisrengas, jonka pitäisi rullata hyvin asfaltilla ja soveltua myös maastoajoon. Rengaspaineissa lähdin hakemaan erityisesti pitoa. Eturengas sai ilmaa 1,5 baria, kun taas takarenkaaseen laitoin 1,7 barin verran, jotta se rullaisi paremmin. Vertailun vuoksi kesällä, tasaisella alustalla ajettaessa paineet voisivat olla 2,5-3 barin luokkaa.
Jousitus ja valot
Suntour 100 mm joustokeula ja kiinteästi asennetut valot eivät tulisi näyttelemään suurta roolia virrankulutuksessa. Keulaa tultaisiin pitämään auki maastossa, muutoin kiinni ja valot saisivat olla päällä koko retken ajan.
Sähköpyörän virrankulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös ajotapa ja avustimen käyttö, reitti ja sen korkeuserot sekä sääolosuhteet.
Haluatko tietää enemmän sähköpyörän virrankulutuksesta? Lue juttu: Näillä vinkeillä sähköpyörän akku kestää pakkasella pitkään.
Retkellä: talvipyöräilyn riemua ja tuskaa
Sää testipäivän aamuna 29.12.2021 vaikutti varsin mukavalta: Kevyttä lumisadetta, lämpötila -5 astetta ja tuuli 4 m/s.
En halunnut lähteä retkelle hampaat irvessä akkua säästäen, vaan tarkoitus olisi nauttia pyöräilystä, mielessä kuitenkin taloudellisen ajamisen teesit: riittävä poljinnopeus, aktiivinen vaihteiden käyttö ja maltti avustimen kanssa.
Matkatietoja kerättiin kahdella tavalla; pyörän omalla mittarilla ja satelliittipaikannukseen perustuvalla, puhelimeen ladattavalla Sports Tracker -sovelluksella.
>> Lähdössä pyörän ajotietokone ilmoitti toimintamatkaksi 123 km Eco-asetuksella.
Paavonpolun maastopyöräreitti
Retken ensimmäinen osuus oli Paavonpolun maastopyöräreitti Järvenpäässä. Samaan aikaan polulla oli muitakin pyöräilijöitä, jonka ansiosta polun pinta tamppaantui mukavan tasaiseksi ajaa lumisateesta huolimatta. Terra tuntui luomumaastopyöriin tottuneen käsissä painavalta, mutta kääntyili mutkissa painoonsa nähden näppärästi. Myös reitille rakennetut rampit ja pienet pudotukset sujuivat mallikkaasti.
Brosen moottori yllätti hiljaisella äänellään ja luonnollisen tuntuisella avustuksellaan. Ecoa ja Touria käytettäessä ei moottorin ääntä kuulunut juuri lainkaan ja eteneminen tuntui kepeältä. Eco riitti varsin hyvin jouhevan vauhdin ylläpitämiseen ja satunnaiset kokeilut Sport– ja Boost tasoilla saivat pyörän suorastaan lentämään polulla.
Ainoastaan seisontajalan rämisevä ääni aiheutti pienen häiriötekijän ja muistutti siitä, että liikkeellä oltiin kaupunkivarusteisella retkipyörällä.
Videossa tunnelmaa Paavonpolulta.
Kolmen kilometrin kohdalla oli aika tarkistaa jäljellä oleva toimintamatka. Akun kylmeneminen huoneenlämmöstä oli alkanut. Toimintasäde oli laskenut 3 kilometrin ja 15 minuutin jälkeen 20 kilometriä eli noin 17 prosenttia.
> Kuljettu matka: 3 km
> Ajoaika: 0:14
> Toimintamatka(Eco): 98 km
Kohti Vanhankylänniemeä
Matka jatkui 13 km osuudella, josta 10 km maastossa sisältäen nopeaa, ulkoilijoiden tasaiseksi tallaamaa polkua, epätasaista ja liukasta polkua sekä vaikeakulkuista lumista peltopätkää. Matkan varrelle sattui myös korkeuseroja ja mäkien ylityksiä.
Epätasaisessa, teknisessä maastossa ajaminen syö akkuvirtaa, mutta vaatii enemmän myös pyöräilijältä. Pyörää pitää ajaa, sen päällä pitää liikkua, tehdä painonsiirtoja, jotta pyörä menisi minne kuski haluaa. Siinä tulee hiki, eikä hiki ole välttämättä hyvä asia talvipyöräilyssä.
Tunnin ja vartin ajon jälkeen saavuin Vanhankyläniemen virkistysalueelle, joka tarjoaa upeita luonto- ja kulttuurikohteita sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia Järvenpään keskustan läheisyydessä. Oli aika juoda kahvit ja tarkistaa matkatiedot.
> Kuljettu matka: 16,6 km
> Ajoaika: 1:17
> Toimintamatka(Eco): 48 km
Kylmyys, maastoajo ja korkeuserot olivat verottaneet akun suorituskykyä tässä vaiheessa jo merkittävästi. Toimintamatkasta oli hävinnyt 13 kilometrin matkalla 50 kilometriä. Toki maasto oli ollut vaikeakulkuista ja virtaa kuluttavaa, sillä ylämäet oli kiivetty Sport ja Boost -avustustasoilla.
Mieleen hiipi epäilys siitä miten akku tulisi kestämään ja pelko, että joutuisin polkemaan painavaa pyörää ilman moottorin apua.
Kolmas osuus tasaisempaa taivalta
Kartanon kahvilan lämmöstä lähdettäessä edessä oli tasaisempi osuus Tuusulanjärven ympäri pyöräteitä pitkin.
Nyt kun metsä ei ollut enää antamassa suojaa, pääsi talvi näyttämään todellisen luonteensa. Vastatuuli iski täydellä voimalla ja puuskissa 8 m/s.
Nopeusmittari osoitti tasaisesti 25 km/h, joten viima tuntui todella hyytävältä. Mukavana lisänä taivaalta tihutti jäisiä pisaroita, kuin neulanpistoja kasvoilla. Sormet ja varpaat alkoivat kylmetä nopeasti.
Videossa pyöräilijä kertoo mielipiteensä retkisäästä.
Matkan piti jatkua, joten parasta oli vain lisätä omaa tehontuottoa, polkea kovempaa ja laittaa avustin välillä kokonaan pois päältä. Tasaisella ajaessa pyörä ei tuntunut niin raskaalta kuin olisi voinut kuvitella, mutta ylämäissä eteneminen oli tervan juontia, mutta auttoi kummasti kylmyyden poistamisessa. Talvipyöräilyn nautinto oli tosin vain kaukainen ajatus.
Sarvikallio – Tuusulanjärven helmi
Seitsemän vastatuuleen ajetun kilometrin ja kylmyyden jälkeen oli onnekseni luvassa helpotusta.
Sarvikallion virkistysalue on Tuusulanjärven rannan korkein kohta, kohoten jylhänä 25 metriä järven yläpuolelle. Sen lähimetsässä kulkee 3,7 kilometrin pituinen rakennettu monikäyttöreitti, joka sopii myös pyöräilyyn, kunhan ottaa huomioon muut käyttäjät ja sovittaa nopeutensa sen mukaisesti.
Sarvikallion maastoreitin ajaminen oli todellinen nautinto: korkeuseroja, kumpuilevaa maastoa, kimurantteja käännöksiä, kuitenkin tasaisella ja riittävän leveällä väylällä.
Kyseessä oli pisin ja hienoin luonnon pump track, jolla olen ajanut.
Reitti johdatti lopulta Sarvikallion näköalapaikalle, josta avautui upea talvinäkymä järvelle. Liikkeellä oli myös muita retkeilijöitä ja tulipaikan lämmössä sormeni saivat hetken helpotuksen.
Kiinnostuitko Sarvikallion virkistysalueesta? Lue lisää.
Pyörä vie kuljettajasta voiton
Matka Sarvikalliosta jatkui kevyen liikenteen väyliä pitkin Tuusulaan ja takaisin kohti Järvenpäätä.
Akku oli ilmeisesti saavuttanut tässä vaiheessa kylmyyspisteensä, sillä toimintasäde ei laskenut enää dramaattisesti, vaan tasaisesti kilometrien taittuessa. Tieto helpotti kummasti ja nostatti mielialaa.
Vaikka muuten oma lämpötilani oli siedettävä, varpaat olivat jäässä. Harmitti, että pukeutuminen oli mennyt pieleen. Talvikenkien sijaan olin epähuomiossa laittanut välikelin kengät, eikä niiden suoja kylmyyttä ja viimaa vastaan ollut riittävä. Amatöörimäinen virhe johtui kokemattomuudesta pitempien talviretkien suhteen.
>> Oli tehtävä epämiellyttävä päätös, keskeyttää retki ja palata lähtöpisteeseen.
Testidata ja johtopäätökset
Vaikka testi jäikin torsoksi kuskin hyytyessä kesken kaiken, Terra selvisi kokeesta ja läpäisi sen kouluarvosanalla 8 = hyvä.
Kokonaispituutta retkelle tuli pyörän mittarin mukaan 48 km, kun Sports Tracker antoi puolestaan lukeman 45.68 km. Erotus johtuu erilaisesta mittaustavasta.
Satelliittipaikannuksessa gps-laite kuten puhelin on yhteydessä paikannussatelliitteihin, jonka tuloksena järjestelmä laskee kuljetun matkan puhelimen liikkeiden perusteella.
Pyörän matkamittari laskee takapyörän kierroksia pinnaan kiinnitetyn anturin avulla. Talvella on liukasta ja etenkin maastossa takapyörä sutii eli pyörii tyhjää, jolloin matkamittarin lukema ei pidä enää paikkaansa. Tässä tapauksessa takapyörä olisi sutinut peräti 2.32 km.
Akkuvirtaa jäi ajon jälkeen 26 %, jolle järjestelmä ilmoitti toimintamatkaksi 19 km Eco-asetuksella.
Tekemällä laskutoimitus: 48 km + 19 km, voidaan arvioida, että pyörällä olisi voitu ajaa vallitsevissa olosuhteissa yhteensä 67 kilometriä.
| Sports Tracker | Pyörän mittari | |
|---|---|---|
| Kesto | 3:19 h | 2:54 h |
| Matka | 45,68 km | 48 km |
| Keskinopeus | 13,8 km/h | 16,5 km/h |
| Maastoa | 33 % | – |
| Pyörätietä | 66 % | – |
| Nousua | 542 m | – |
| Laskua | 545 m | – |
| Toimintamatka | – | 19 km |
| Akkua jäljellä | – | 26 % |
Bosch eBike Range Assistant
Ebike Range Assistant on Boschin sähkömoottoreille ja akuille tarkoitettu verkkosovellus, jossa voidaan arvioida sähköpyörän toimintamatkaa antamalla erilaisia arvoja, kuten moottori- ja akkutyyppi, vallitsevat olosuhteet ja ajotapa.
Vertailun vuoksi halusin kokeilla minkälaisen tuloksen sovellus antaisi, kun syötän siihen mahdollisimman samanlaiset arvot kuin mitä suorittamassani testissä oli ollut.
Kas kummaa, sain tismalleen saman toimintamatkan 67 kilometriä, johon olin itse laskelmissani päätynyt. Huvittava yhteensattuma, mutta jotain logiikkaa taustalla täytyy siis olla.
Kuva: Sovellukseen syötetyt arvot.
Kuva: Sovelluksen antama toimintamatka.
Ajotavalla on väliä
Yhdessä akun kapasiteetin kanssa ajotapa ja avustustasojen käyttö ovat toimintamatkan kannalta merkittävimmät tekijät.
Takapyörän sutimismäärästä 2.32 km kuulostaa todella hurjalta, enkä tiedä, voiko siihen täysin luottaa, mutta ajotapani oli selvästi liian aggressiivinen. Rauhallisemmalla ajotyylillä takapyörä ei olisi sutinut niin paljoa ja virtaa olisi säästynyt.
Lujaa ajaminen on ehkä hauskaa, mutta taloudellisesti ajatellen, laskemalla keskinopeutta(16,5 km/h) virtaa olisi säästynyt. Voidaankin sanoa, että taloudellinen ajaminen suhteessa ajonautintoon on aina kompromissi, jonka jokainen sähköpyöräilijä joutuu tekemään.
Vaihteiden käytössä olin aktiivinen. Ylämäkeen vaihdoin pienempää vaihdetta, sen sijaan että olisin lisännyt avustajan tehoa. Pääasiassa käytin joko Eco- tai Tour -tasoa, jyrkempiin ylämäkiin laitoin Sport- tai Boost -tason päälle.
Kolmannes matkasta ajettiin maastossa ja nousumetrejä retkeen mahtui 542. Nämä kuluttivat akkuvirtaa melkoisesti, jonka lisäksi pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä laskin olevan noin 20 kpl.
Vinkki: Lue Projektilootan kattava juttu sähköpyöräilystä talvella.
Miten Terra selviytyi retkestä?
Terra ei ole varsinaisesti maastopyörä, vaan pikemmin hyvin varusteltu sähköretkipyörä, mutta sillä pärjää helpohkossa maastossa ja ajamisesta voi jopa nauttia.
Erityisesti tykkäsin pyörän pystymäisestä ajoasennosta, joka toimi niin tasaisella kuin maastossakin sekä ergonomisista kahvoista, joihin nojaaminen tuntui miellyttävältä tasaisilla osuuksilla. Hyvää Terrassa oli myös hiljainen moottori, jonka hienostunut apu mahdollisti luonnollisen tuntuisen ajokokemuksen.
Retki antoi uutta oppia ja vanhan kertausta. Pukeutuminen on elintärkeää retken onnistumisen kannalta talvella. Vaatteiden pitäisi suojata pakkaselta ja viimalta sekä samalla hengittää, jotta ylimääräinen lämpö pääsee haihtumaan. Erityisesti pää, kasvot, sormet ja varpaat tulee suojata hyvin. Ajotavassa rauhallisuus, maltti ja ennakointi auttavat selviämään kauemmin ja pitemmälle.
Toivotan kaikille antoisia talviretkiä, olitpa liikkeellä sähköpyörällä, luomulla tai jalkaisin.
Terveisin Ville Mattinen
Katso lisää ja tutustu:
> Fischer ja Rieju sähköpyörät verkkokaupassa
> Palveleva sähköpyöräliike Järvenpäässä
